Terveiset Paloheinän laduilta! Helmikuu näytti pakkasen osalta parastaan, joten kylmän rapsakka keli ei suosinut hiihtäjiä. Näin ollen Elixir.fi:tä varten ajateltu kuvaussessio jäi kauniin sään ja tyhjien latujen kuvaamisen varaan.

Karita kysyy:
Mitä mieltä sinä olet Paloheinästä?

Update

Jokaisella hiihtäjällä on lempimaastonsa. Sellainen paikkakunta tai hiihtolenkki, missä aika menettää merkityksensä ja hiihtäminen tuntuu erityisen nautinnolliselta.

Lapissa suosikkini on Ylläs. Ylläksen ja Äkäslompolon maastot ovat lappilaisen kauniit ja monipuoliset. Laduista pidetään siellä aina hyvää huolta.

Keski-Suomessa ykkönen on… Halsua. Olen sieltä kotoisin. Lapsuuden kotikulmille otan aina talvella sukset mukaan. On vaikea kuvata sanoin sitä, kuinka koskettavaa on kun saa ”isona miehenä” hiihtää samoja latuja, joilla pikkupoikana on opetellut hiihtämään.

Etelä-Suomessa Lahden maastot ovat myös tuttuja nuoruudesta, siksi ne pääsevät listalle. Kävin armeijan Lahdessa. Salpausselän nousut ja laskut tulivat silloin tutuiksi. Suhde Salpausselän latuihin on jatkunut monissa Finlandia-hiihdoissa ja Salpausselän kisoissa. Lahdessakin voi luottaa siihen, että ladut ovat kunnossa.

Helsinkiä moni ei odottaisi tälle listalle, mutta minut Helsinki yllättää usein iloisesti hiihtokaupunkina. Olen ihastunut Paloheinän hiihtomaastoihin. Pääkaupunkiseudun hiihtoverkosto on hyvä ja laduista huolehditaan rakkaudella. Mikä muu metropoli maailmassa kykenee samaan? Kun seuraavan kerran menette Helsinkiin, ottakaa sukset mukaan.

Millä näistä lempimaastoistani olen tänä talvena hiihtänyt parhaan lenkkini? En millään. Tämän talven paras hiihtolenkkini oli Seefeldissä. Olin Samin (toim.huom. Jauhojärvi), Pirjon (Muranen) ja Martin (Jylhä) kanssa Seefeldin hienoissa vanhoissa olympiamaisemissa harjoitusleirillä. Mukana oli tällä kertaa myös vaimoni. Vaikka olemme olleet naimisissa jo 25 vuotta (melkein saman ajan kuin olen ollut hiihtovalmentaja), olen aina lähtenyt joko yksin tai kilpahiihtäjien kanssa hiihtolenkeille. Suutarin vaimoparalla ei ole kenkiä, hän on saanut hiihtää omaan tahtiinsa perässä.

Seefeldissä hiihdimme ensimmäinen yhteisen hiihtolenkkimme 25 vuoteen. Vuosi oli juuri vaihtunut, ilma oli upea ja meitä ympäröivät hienot vuoristomaisemat. Söimme matkan varrella. Hiihdin vaimon tahtiin pitkän, rauhallisen hiihtoretken. Se oli talven paras lenkki.

Reijo Jylhä, valmentaja
Elixirin hiihtokoulun valmentaja Reijo Jylhä on entinen Suomen maajoukkueen päävalmentaja, joka nykyään valmentaa mm. Aino-Kaisa Saarista, Sami Jauhojärveä, Pirjo Murasta ja Martti Jylhää.

Jari Isometsä kertoo sopivan hiihtolenkkivaatetuksen Petri Keskitalolle. Ensin alle laitetaan tuulensuojahousut suojaamaan nivusia, tai ”sukukalleuksia”, kuten Jari toteaa. Niiden päälle puetaan hyvälaatuinen liikkujan aluskerrasto. Ei mitään puuvillakalsareita. Jari käyttää niiden päällä kilpahiihtopukua. Yleensä tämä kovalla lenkillä riittää hänelle. Rauhallisemmalla lenkillä Jari suosittelee vielä ylävartaloon lisätakkia. Lisähuomiona hän painottaa hyvien hanskojen tärkeyttä. Sormet alkavat ensimmäisenä palella kun tulee väsymys!

Jari Isometsän mielestä kuntoilijat yleensä ylireagoivat pakkaseen. Jo 15 asteen pakkasessa ihmiset laittavat hiihtolenkille ylle ”kaiken mitä kaapissa on”. Kovan lenkin alla tai kisoissa oli hyvä, jos aina kun vähän paleli lähtöviivalla. Parin kilometrin päästä kyllä lämpenee. Jos lähtöviivalla on jo kuuma niin vaatetta on liian paljon.

Ollaan Lapissa, Ylläksellä, ja ulkona on enemmän kuin – 20 astetta pakkasta. Silti pitäisi mennä hiihtolenkille. Pakkanen ei ole este, jos vaatekaapissa tai matkalaukussa on keliin sopivat vaatteet. Hiihtovalmentaja Reijo Jylhä opastaa oopperalaulaja Johanna Rusasta pukeutumaan hiihtolenkille – 20 asteen pakkasella. Vaatekerroksia on vähintään kolme, ja vaatteissa tulee olla normikelin hiihtovaatetukseen verrattuna enemmän ilmavuutta ja väljyyttä.

Kilpahiihtäjä Mona-Lisa Malvalehto tekee itse hiihtokaulurinsa. Niitä voi ostaa myös urheilukaupasta. Hiihtokauluri on joustavaa kangasta, mikä tekee siitä erittäin monikäyttöisen suojaavana lisävaatetuksena. Mona-Lisa Malvalehto näyttää, mitä eri vaihtoehtoja hyvä kauluri antaa.

Kilpahiihtäjä ei pakkasta säiky. Mutta kärsii siitä sinä missä kuka tahansa kuntoilija, jos ei suojaa itseään oikein. Sami Jauhojärvi on pariinkin kertaan nuorempana palelluttanut kisoissa korvansa. Kipeät muistot niistä kerroista ovat opettaneet hänet suojaamaan itsensä paremmin. Sami on lähdössä 16-18 asteen pakkasella iltalenkille. Hän suojaa korvat paleltumiselta laittamalla pipon alle korvaläpät.